maanantai 9. lokakuuta 2017

Suomalaiset sanoittajat 10 kärjessä. Ketkä ovat sinun suosikkisi?

En ole varsinaisesti ikinä fanittanut ketään sanoittajaa, mutta toki itsellänikin on joitakin suosikkeja.


Listaan tässä postauksessa 10 laululyyrikkoa, joita pidän erityisesti arvossa ja kerron samalla miksi. Kyse on tietenkin täysin subjektiivisista mielipiteistä.

Lista ei ole paremmuusjärjestyksessä vaan jokaisella tekstin tekijällä on omat vahvuusalueensa ja he ovat tällä listalla eri syistä. Perustelut seuraavat perässä.
  1. Martti Syrjä
  2. Mikko Kuoppala (Pyhimys)
  3. Arttu Wiskari Janne Rintala
  4. Vexi Salmi
  5. Juice Leskinen
  6. Laura Moisio
  7. Jari Uutela
  8. Anssi Kela
  9. Aki Tykki
  10. Jukka Poika

Suomessa sanoittaja jää usein laulajan ja joskus jopa oman artistiutensa varjoon. On eräänlainen muna-kana-kysymys, johtuuko kulloisenkin esiintyjän menestys biisistä vai artistista.

Tutkimustulosten valossa biisin merkitys on kuitenkin suhteellisesti todella korkea. Tämä käy ilmi myös Teoston ja IFPI:n tuottamasta kyselystä vuodelta 2017.


Kyselytutkimukseen vastanneista 77 % sanoi hyvän biisin olevan tärkein omavalintaisen musiikin kuuntelun valintakriteeri. (Esiintyjä oli tärkein vain 13 %:lle vastaajista, hyvä albumi 6 %:lle ja hyvä soittolista 5 %:lle vastaajista.)

Pitää kuitenkin muistaa, että kuluttaja näkee yleensä biisin kokonaisuutena, jossa biisi+esitys+esiintyjä = kaikki yhtä puuta.

On laulajia, jotka osaavat tulkita mitä tahansa tekstiä niin upeasti, että sydän pakahtuu vaikka se laulaisi puhelinluetteloa, mutta sitten toisessa ääripäässä on teksintekijöitä, jotka vastaavasti osaavat kirjoittaa sellaisia sanoja, jotka koskettavat vaikka sen esittäisi vähän huonomminkin. Tällaisista biiseistä tulee tyypillisesti myös suuria karaokehittejä, koska alkuperäisesittäjän asettama rima ei ole liian korkealla.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole sanoa että kaikki parhaat sanoittajat olisivat huonoja laulajia tai päinvastoin. Jokainenhan on omalla tavallaan nero ja sen tiesi Einsteinkin.

Kokemukseni mukaan oikeastaan juuri rajoitteissa piileekin persoonallisuuden ydin kun puhutaan taiteesta. Taiteilijan omat rajoitukset asettavat tekemiselle raja-aidat, joiden puitteissa on pysyttävä.

Rajoitteet auttavat kanavoimaan voimavaroja pienemmälle spektrille ja tuottavat lopputuloksena jotakin ainutkertaisempaa ja persoonallisempaa kuin mihin monipuolisemmin lahjakas yksilö todennäköisesti päätyisi.

Jos ainoa työkalusi on vasara, jokainen ongelma alkaa muistuttaa naulaa.

Talent managementissa onkin yleensä enemmän kyse tekemisen pelkistämisestä ja selkiyttämisestä kuin mistään muusta. Selkeämmällä sapluunalla onkin sitten helpompi saada näkyviä tuloksia aikaiseksi kun lahjakkuus voi keskittyä vain siihen missä voisi olla paras.

Sama malli toimii niin taiteessa kuin urheilussakin. Harva kymmenottelija on esimerkiksi todella huippu missään yksittäisessä lajissa, jos vertaa urheilijaan joka on vihkiytynyt esim. pelkästään sadan metrin juoksuun. Jos kymmenottelija kuitenkin päättäisi keskittyä vain yhteen lajiin, hän voisi olla kärjessä hyvinkin pian, koska pohja on niin hyvä. Silti pienestä asti ainoastaan sadan metrin juoksua harrastaneella olisi todennäköisesti melko pitkä etumatka.

Tähän listaukseen valitsemillani sanoittajilla on kaikilla teksteissään vahvasti oma ääni. Heidän kynän jäljessään on jotain erityistä, jonka vuoksi he ovat onnistuneet teksteillään kiinnittämään huomioni yhä uudelleen.

Kukaan ei siis ole tällä listalla vain yhden onnistumisen takia. Hyviä sanoituksiahan olisi maailman sivu, jos kaikki tähdenlennot ottaisi käsittelyyn.

Koska en juurikaan kuuntele ulkomaista musiikkia lyriikoiden takia, sisältää seuraava lista vain suomalaisia laulun sanoittajia:


1. Martti Syrjä 

Kuva: Wikimedia
Kun kuulin ensimmäistä kertaa Eppu Normaalia (niin, että tiesin sen olevan Eppu Normaalia), olin ehkä 12-vuotias. Tuolloin en tajunnut kappaleiden päälle mitään ja musiikki kuulosti korvaan lähinnä hassulta ränttätäntältä.

Myöhemmin kun olin tarpeeksi vanha samaistumaan kappaleissa käsiteltyihin aiheisiin, niin tekstit alkoivat herättää tunteita.

Nokkelaan sanailuun ja hassuihin mosaiikkiriimeihin puetut tragikoomiset tarinat upposivat herkän taiteilijapojan sieluun kuin kuuma puukon terä pieteetillä kirnuttuun voikimpaleeseen.

Muistan kuunnelleeni monta päivää repeatilla Lensin matalalla -biisiä Itä-Karjalan kansanopiston asuntolassa Luovan ilmaisun ja viestinnän linjalla. Tuolloin olin 17-vuotias ja juuri muuttanut kotoani toiselle puolelle Suomea. Se oli todella aika moista matalaliitoa ainakin silloin. Kappale toki kului vuoden aikana loppuun, mutta sen jälkeen moni muu kappale on vuorollaan osunut maaliinsa.

Muita helmiä Syrjän kynästä ovat Vihreän joen rannalla (joka saattoi olla ensimmäinen kappale joka liikutti minut kyyneliin), sekä tragikoomisen hupaisa sanailu Näinhän täällä käy, jossa pienehkö pyrstötähti mäjähti päähenkilön koiraan. Kyseinen kohta biisissä saa hymynkareen suupieleen vielä tänäkin päivänä.

"Talo paloi, vaimo lähti
ja auto räjähti.
Pienehkö pyrstötähti
koiraani mäjähti."

Kohta naurattaa riimien ja asian absurdiuden takia, mutta toisaalta käy sääliksi sekä päähenkilöä, että pientä koiraparkaa. Ristiriitaiset tuntemukset saavat sisuksissa aina jotakin jännää liikkeelle.

2. Mikko Kuoppala (Pyhimys)

Kuva: Wikimedia
Mikko Kuoppala on paljon muutakin kuin pelkkä Rap-artisti. Tässä listauksessa hän on mukana niiden biisien johdosta mitä hän on sanoittanut muille. Co-Write -listaus Pyhimyksen CV:ssä on melko vaikuttava. Sieltä löytyy mm. Kasmirin Vadelmavene, Arttu Wiskarin Kun me diskossa suudeltiin, Diandran Paha Poika, Jannika B:n Picasso ja Robinin Yö kuuluu meille.

Vaikka kaikista noista juuri nimenomaisista biiseistä ei tykkäisi, on kuitenkin nostettava hattua ihmiselle, joka pystyy tekemään noin monta hittiä. Artistit varmaan jonottavat yhteiskirjoitussessioihin ja biisileireille tämän miehen kanssa! Kultasormi on sitä luokkaa, että Midaskin meinaa jäädä kakkoseksi :D

Kirjoitin helmikuussa 2016 Pyhimyksestä myös erillisen jutun, jossa on vähän avattu hänen musiikkiuransa kehityskulkua:
Mikko Kuoppalan suurin meriitti on mielestäni se kuinka hän on onnistunut tuomaan vaikutteita rap-lyriikan puolelta suomalaisten popparien esittämään materiaaliin. Kirjoittaminen on sen myötä vapautunut huomattavasti. Mielikuvien maalaamiseen on nykyisellään yleisesti hyväksyttyä käyttää huomattavasti moninaisempia työkaluja kuin joitakin vuosia aiemmin. 

Kuoppala ei tietenkään ole ainoa henkilö joka on omalta osaltaan modernisoinut suomalaista laululyriikkaa tässä aallossa. Muutkin räppärit ovat jalkautuneet ja verkottuneet vahvasti suomalaiseen musiikkikenttään ja krossaavat sulavasti tyylilajien välillä.

Kyseessä on hieman samankaltainen ilmiö kuin menneinä vuosina suomipunkin kohdalla. Ensin se oli sellaista rääpimistä, mutta myöhemmin tuli vakavasti otettavia tekijöitä ja sitten niitä jotka tekivät niin timanttista matskua, että genre popularisoitui ja sitten assimiloitui nyanssiksi popmusiikin sisällä. Senkin lajin pioneereista yllättävän monet istuvat nykyään jonkun levy-yhtiön kultatuolilla.

Vanhoista punkkareista tulee äkkiseltään mieleen ainakin Ile Vainio (Maukka & Ile's Disko) ja Asko Kallonen (Päät). Tämän johdosta ei sinällään yllättänyt kun Kuoppalasta tuli Johanna Kustannuksen tuotantopäällikkö.

3. Arttu Wiskari Janne Rintala

Kuva: Wikimedia
Siinä missä Pyhimys on omalta osaltaan vapauttanut poppisbiisien lyyristä ilmaisua, niin Wiskarin sanoitukset edustavat sitä kaikkein tarkinta ja tiukinta sanoittamisen haaraa, jossa jokainen tavu ja paino on paikoillaan ja rivit on pureksittu niin moneen kertaan, että teksteissä ei kertakaikkisesti ole hiukkaakaan löysää.

Mutta hetkinen! Tarkempi syventyminen tekijätietoihin osoittaa että sanoittaja laulujen takana onkin aivan aivan joku muu!

Suosikeistani vain Terveiset lattianraosta, on Wiskarin omaa käsialaa, mutta muiden takaa löytyykin säveltäjä/sanoittaja Janne Rintala.

Wiskari Rintala on niin taitava sanankäyttäjä, että hänen kappaleistaan ei tarvitse edes pitää, osatakseen arvostaa kirjoitustaitoa. Tässä mielessä koen, että Wiskari Rintala on tullut täyttämään juuri sitä aukkoa, jonka Juice Leskinen ja Gösta Sundqvist jättivät aikanaan jälkeensä.

Teksteistä huokuu laskelmointi, paitsi rakenteiden ja rytmiikan, myös aihealueiden osalta. Biisit vetoavat suuriin ihmismassoihin ja kosiskelevat vuoroin mitäkin tarkasti mietittyä kohderyhmää.

4. Vexi Salmi

Kuva: Wikimedia
Irwin Goodman oli ehkä hieman oudokseltaankin ensimmäinen artisti, jonka esittämiä kappaleita aloin kuunnella tarkemmalla korvalla. Vexi Salmen Irwinille kirjoittamista sanoituksista opiskelin ensimmäistä kertaa biisien rakenteet, riimit ja tavutukset.

Myöhemmin aiheen tutkiminen ja syvällisempi opiskelu on osoittanut, että oikeastaan parempaa klassisen laululyriikan osaajaa onkin vaikea löytää. Se miten Vexi Salmi sanoittaa lauluja ja kirjoittaa sanoituksia sävellettäväksi on se tapa, jota pidettiin pitkään jopa ainoana oikeana ja jonka jalanjäljissä edellä mainittu Arttu Wiskarikin kulkee.

Vexi Salmen tekstissä on tavut ja painotukset paikallaan ja rakenteet kunnossa. Vapauksia on otettu hyvin vähän ja työn jälki on tässä suhteessa kautta linjan todella ammattimaista.

6. Juice Leskinen

Kuva: Wikimedia
Juice Leskinen oli ennen kaikkea riimittelyn mestari. Hänen kynänsä jäljissä ovat monet sanoittajat intoutuneet kirjoittamaan lyriikkaa ja Juice on sanoittajana myös muutamien muidenkin esittämien menestyskappaleiden takana.

Esimerkiksi sellaisia massiivisia listahittejä kuin Yö-yhtyeen Ihmisen poika tai Tia Maria ei olisi koskaan syntynyt ilman Juice Leskistä.

Vaikka leskisen tuotanto on pääasiassa rakenteellisesti hvyinkin ryhdikästä ja säntillistä, niin häneltä löytyy myös kokeellisempaa tuotantoa, joka osoittaa että kyse on valinnasta, eikä niinkään kykenemättömyydestä taipua muuhun.

Kävin joskus muinoin debattia erään kirjallisuudentutkijan kanssa kappaleesta 3:30, jonka hän väitti olevan vain Juicen säveltämä Jarkko Laineen runo ja sen vuoksi Leskisen ainoa kappale jossa on oikeasti hyvä teksti.

Todellisuudessa 3:30 on julkaistu jo vuonna 1975 varhaisen Juicen Leskisen ja Mikko Alatalon muodostamassa kokoonpanossa ja biisi on kokonaisuudessaan Juicen säveltämä ja sanoittama.

Teksistä kuitenkin puuttuu juuri sellainen riimittely, joista Leskinen on myöhemmin tullut tunnetuksi, vaikka muuten kyllä Juicen ääni kuuluu riveistä läpi:
"Rakasta minua nyt, kun kaikki muut ovat menneet,
kun varjot hiipii yli lattian.
Minä riisun kengät pois, sillä sinä olet palava pensas.
Hautajaiset seis, vainaja puuttuu.
Varis lentää pellon yli, eikä itke yhtään.
Kahvilat avaa ovensa vähitellen.
Tänään liikenteessä kuolee jonkun teräsvartalo.
Vieläkö meillä on kaljaa?
Tänään liikenteessä kuolee jonkun teräsvartalo.
Vieläkö meillä on kaljaa?"
Tuo Juicen sanoitus on kyllä yksi ehdoton suosikkini. Suosittelen lämpimästi tutustumaan myös Juicen runoihin. Niissäkin on hienoja oivalluksia.

6. Laura Moisio 

Kuva: lauramoisio.fi
Kun puolitoista metriä pitkä runotyttö esittää vaalean hiuskiharapilven lomasta rakkauslauluja, heleällä ja taipuisalla äänellään, intiimisti itsensä kokoisen kitaran kera, niin siinä on jotain kertakaikkisen ihastuttavaa.

Lauran lauluissa kuitenkin myös tekstit ovat erityisen ansiokkaita ja riipaisevan tarkat kielikuvat tipahtelevat välillä niin osuvasti että psykosomaattisen eteiskammiovärinän vaara on olemassa.

Pidän erityisesti Lauran valoisanhaikeista kappaleista kuten vaikka Hölmö tyttö ja Pajakatu, joissa on ripaus naivismia mukana.

Siinä missä Vexi Salmen, Arttu Wiskarin ja Juicen tekstit ovat säntillisiä, rakenteellisesti viimeisen päälle mietittyjä ja sitä kautta usein ennalta-arvattavia, Lauran tekstit tarjoavat jatkuvasti pieniä yllätyksiä joiden kautta kuulija tempautuu taitavan ääniakrobatian kuljettamana ennenkokemattomiin seikkailuihin taiteilijan päänsisäisessä maailmassa.

7. Jari Uutela 

Kuva: Samuli Koivulahti
Jotta ei tule sanomista jälkikäteen, niin tunnustettakoon heti, että Jari Uutela on myös hyvä ystäväni ja pitkäaikainen yhteistyökumppani musiikin parista.

Olemme tehneet yhdessä biisejä ja sparranneet erilaisia ideoita auttaaksemme toisiamme musiikkialalla eteenpäin.

Emme olisi kuitenkaan koskaan tutustuneet, ellen olisi tykästynyt Jarin tapaan ilmaista itseään musiikin välityksellä. Hänen omassa tuotannossaan parhaat tekstit menevät tyypillisesti syvälle ihmisyyden perimmäiseen ytimeen asti ja kirjoittamisen taso paranee kokoajan.

Vanhemmista kappaleista Autiomaa-ajat ja Oma risti kulkevat alusta loppuun asti aivan vereslihalla ja uudemmista biiseistä Tuulisille teille tuo sanoituksen tasolla kaikessa haikeudessaan esiin sellaista elämänviisautta, jota on vaikea olla arvostamatta.

Vastaavasti Valovuosi-yhtyeen Samsonin kanssa tehty Moottoritie on kuuma krossaa todella tyylikkäästi lajityyppien yli ja kappaleesta löytyy myös hyvää fiilistä.

8. Anssi Kela 

Kuva: Wikimedia
Anssi Kelan Nummela oli uraa uurtava levy, jonka lähes kaikki kappaleet minäkin osaan ulkoa. Kaksi sisarta oli 2000-luvun taitteessa jo iso hitti, mutta itse innostuin toden Kelan sanoituksista vasta kun kuulin Puistossa -biisin levyltä.

Lukiessani ja kuunnellessani lyriikoita, ymmärsin, että se mitä olin oppinut rakenteista, riimeistä ja sanoittamisesta analysoimalla Vexi Salmen lyriikkaa ja Juicen tekstejä, oli vasta puolet kakkua.

Kelan teksteissä tärkeämpää tuntui olevan se mitä sanotaan kuin miten se tehdään ja puolikkaat riimit palvelivat kerrontaa jopa paremmin kuin pidättäytyminen vanhan liiton tapaan täysissä.

Nummelan jälkeen Anssin suosio nousi hetkeksi hirmuisiin lukemiin valuakseen sieltä näennäisesti melkoi hiljaiseenkin vaiheeseen, noustakseen taas lähes legendaarisiin mittasuhteisiin. Tästä kirjoitin joskus juttua myös Anssi Kelan yhteisöön.

9. Aki Tykki 

Kuva: Marek Sabogal
Aki Tykki on yksi oman artistiutensa varjoon jääneistä laululyyrikoista. Hänet tunnetaan kyllä Happoradio-yhtyeen keulakuvana ja solistina, mutta jos ei ole yhtyeen tekemisiin tutustunut tuon syvällisemmin, ei välttämälttä tule ajatelleeksi häntä sanoittajana.

Happoradion tekstit ovat kuitenkin täynnä rohkealla kädellä kirjoitettua ajankuvaa ja oivaltavia metaforia.

Eräänlainen rohkeus näkyy myös siinä että Happoradion biisit ovat myös tyylillisesti rohkeasti keskenään erilaisia. Vaikka soundi identifioikin bändiä vahvasti, niin albumilta toiselle siirryttäessä huomataan, että vanhan sapluunan toistamiseen ei ole tekstien osalta tyydytty.

10. Jukka Poika

Kuva: Wikimedia
Jukka pojan Soul Captainin aikaiset jutut olivat mielestäni sisällöllisesti sen verran kannabishuuruisen kuuloista materiaalia, että ne eivät oikein vielä osuneet oman mieleni sopukoihin.

Soolotuotannosta jo kuitenkin löytyy monia biisejä, joiden lyriikat osoittavat joko kasvamista sanoittajana tai sitten vain taipumista markkinatalouden lainalaisuuksien edessä. Niin tai näin, mä diggaan tästä salonkikelpoisemmasta Jukka Pojasta enemmän.

Soolotuotannon sanoituksista itseeni iskevät erityisesti Kylmästä lämpimään, Silkkii ja Mielihyvää.

Mitä vielä voisin sanoa näistä sanoittajista?

Ainakin sen, että edes mulla ei ole kykyä täysin erottaa sisältöä ja esitystä toisistaan (viitaten tuohon Teoston ja IFPI:n tutkimukseen).

Sanoitus, sävellys, instrumentointi, mahdollinen musiikkivideo, kuulijan elämäntilanne kuunteluhetkellä, graafinen ilmaisu projektin ympärillä, massahurma- ja hysteria, artistin tyylin, imagon ja ilmaisun sopiminen juuri siihen hetkeen ja kuulijan tarpeeseen ja vaikka ihan se onko kuulijalla hyvä vai huono päivä, kun jonkun biisin tuotannosta kuulee ekan kerran, vaikuttaa siihen tuntuuko kappale luissa ja ytimissä ja aukeneeko sanoitukset ja jos aukeavat, niin ottaako ne lyriikat aivoon vai aiheuttavatko ihastusta.

Tuon tyhjentävämmin en osaa asiaa yhdellä lauseella ilmaista! :D

Olisin kiinnostunut näkemään myös sinun listauksesi Suomen parhaista sanoittajista. Kuuluuko sinun listallesi samoja nimiä?

PS: Jos et vielä saa näitä blogitekstejä sähköpostiisi, kannattaa liittyä Koivulahden sisäpiiriin >>> 

7 kommenttia:

  1. Wiskari ei taida olla biisiensä pääasiallinen sanoittaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos oikaisusta. Olet aivan oikeassa ja artikkelia on nyt muokattu tämän johdosta.

      Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu :)

      Poista
  2. Chisusta
    Pyhimys ehdottomasti
    Paleface
    Paula Vesala / PmmP
    Juha Tapio
    Laura Moisio = Löysin hänen musan 14-vuotiaana


    VastaaPoista
  3. Sana Mustonen pitäisi olla listalla

    VastaaPoista
  4. Hyvä teksti ja lista! Itselleni viimeaikoina kolahtaneita sanoituksia olen löytänyt Antti Aution ja Milla Rumin tuotannosta. Mainittakoon myös Janne Masalin edesmenneestä Tundramatiks -yhtyeestä.

    VastaaPoista
  5. Anssi Kela, Jari Uutela ja Aki Tykki ovat aina olleet minun suosikkejani. Lisäksi Anssi Kela on myös yksi taustavaikuttajista oman musiikkiurani kohdalla.

    VastaaPoista
  6. En tiedä ollaanko vielä tähdenlento-osastolla, jos listaan lauluntekijöitä, joilla tuotantoa vasta levyllinen tai pari, mutta kun nimenomaan tekstien kautta kolahtaneet. Ellinooralla oli jo ekalla albumillaan muutama timantti, millä singahtaa suoraan lempisanoittajien listalle. Ja aivan erityisesti olen jo vuosia diggaillut Ilpo Kaikkosen biisejä. Arvaan, että Idols-taustaista laulajaa voi moni väheksyä, mutta debyytin teksteistä puolet omia ja toisella albumilla kaikki. Sisäistän tuon "kaikki vaikuttaa" jutun, eli kun ekaa levyä luukuttamalla on jo hurahtanut tyyppiin, uudet tekstit lumoaa todennäköisemmin, mutta ainakin kuvittelen, että seassa on aitoja helmiä. Esim. "Laivaan on lastattu" on kuin nykypäivän junnuvainiota (yksi itsestäänselvä nimi lisää listalle).

    Juha Tapion joku jo mainitsikin, Samuli Putro lienee tekstinero myös (vaikka omaan makuun kolahtaa paremmin arkisempi, "ymmärrettävämpi", selkeiden tarinoiden tyyli)

    VastaaPoista