Siirry pääsisältöön

Yksi minuutti riittää biisin arvioimiseen

”Kertsin pitää alkaa minuutin sisällä biisin alusta ja sen matalimman kohdan tulisi olla korkeammalla kuin a-osien korkein kohta.”

Tässä väittämässä kyse on vähän samanlaisesta asiasta kuin, jos äidinkielenopettaja sanoisi ettei ”ja” -sanan eteen milloinkaan laiteta pilkkua. Todellisuudessa nimittäin on tilanteita, jolloin se ehdottomasti siihen kuuluisi (vaikka useimmiten niin ei olekaan).

Ajatus siitä että kertsin pitäisi tulla minuutin sisällä biisin alusta, pohjaa olettamukseen että kappale on peruskaavan mukaan rakennettu, sekä siihen harhaluuloon että kuuntelija sulkee radion jos biisi ei minuutin sisällä ala potkia. Näin ei kuitenkaan yleensä tapahdu vaikka levy-yhtiöissä sedät saattavatkin niin tehdä :)

Kun biisi noudattaa perinteistä a-c-a-c-b-c rakennetta, on tässä vanhassa nyrkkisäännössä järkeä. Se että sääntö koskee kertsiä johtuu kuitenkin, siitä että kertsi tulee perinteisesti a-osan jälkeen. Kuitenkin nousu lisäisi biisiin mielenkiintoa ja herättäisi kuulijan, vaikka kyse olisikin jostain muusta osiosta. Toisinsanoen; jos vaikka biisin rakenne on a-b-c-a-c-b niin tuo ensimmäinen b-osa varmasti toimii yhtä hyvin herättäjänä kuin kertosäkeistö normaalikuviossa.

Eri tavalla rakennetussa biisissä voidaan kertsistä tehdä vaikkapa alaspäin menevä tai muuten ”sääntöjen” vastainen ja homma toimii ihan yhtälailla. Tässäkin asiassa. Kyse on vain lähestymistavasta. Vastakkainen näkökulma ja tapa tehdä asioita, mahdollistaa vastakkaisten rakenteellisten ratkaisujen onnistuneen toteutuksen.

Tavallinen tallaaja kuuntelee radiota useimmin työpaikalla, jossa radio on osa muuta taustahälyä. Radio on koko päivän samalla kanavalla, ja jos kanavaa vaihdetaan, se on harvoin kovinkaan spontaani päätös, vaan siitä kinataan ensin jonkun työkaverin kanssa. Kotioloissakin ihmiset ovat erittäin kanavauskollisia ja kuuntelevat samaa kanavaa yksittäisistä inhotusbiiseistä huolimatta, kunnes kyllästyvät soittolistaan.

Näin ollen se että minuutin sisällä pitäisi olla ensimmäinen ”herätys” on pitkälle makuasia ja historiassa on useita esimerkkejä kappaleista joissa ”se juttu” –onkin vasta kappaleen loppupäässä, esim. lähes kaikissa a-a-b-a kappaleissa se on kultaisen leikkauksen kohdalla, eikä varsinaista kertosäettä välttämälttä ole lainkaan.

Monet rokkibiisit alkavat räväkällä kitarariffillä, joka herättää huomion jo biisin alkaessa, jolloin huomio on taattu alusta loppuun asti, jos biisi vain pitää otteessaan. Todennäköisimmin, jos biisi on lyhyt, tai tarina muuten vetää hyvin, niin varsinaisen koukun voi jättää sokeriksi pohjalle. Näin biisistä jää kuulijalle päällimmäiseksi mieleen hyvä aloitus ja erinomainen lopetus, mitkä oikeastaan ovatkin ne asiat jotka saavat biisin kokonaisuudessaan vaikuttamaan hyvältä!

Ei siis riitä että tietää perussäännöt! Niiden soveltamiseksi on tiedettävä myös se, mihin lainalaisuuksiin ne perustuvat. Biisin tekijän pitäisi siis aina kysyä; ”miksi”. Miksi tässä ei voi olla tätä sooloa? Miksi tässä pitäisi olla soolo. Miksi b-osassa on päähenkilön henkisen kasvun paikka. Miksei biisi voi alkaa sillä? Tukeeko tämä dramaturginen rakenne parhaiten sitä mitä haluan tekstillä sanoa? Usein kyseenalaistamalla voi löytää hyvinkin tuoreita ilmaisutapoja ja jopa luoda jotain uutta.

Onko niin, että biisi on automaattisesti hyvä jos tuota yllä olevaa sääntöä noudatetaan?

–ei ole. Se kuten mikä tahansa muukin ohje on hyvä tietää, mutta missään nimessä sen ei saisi antaa kahlita luovuutta. ”Hyväksyttäviäkin” poikkeustapauksia, perusteeksi tuon säännön rikkomiseen, on niin paljon että siihen ei tule tuijottaa yksisilmäisesti.

Biisin ”herättäjänä” voi olla vaikka soolo, joku spiikki (esim.”do you whanna see my dick”), tai vaikka äänitehoste.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomalaiset sanoittajat 10 kärjessä. Ketkä ovat sinun suosikkisi?

En ole varsinaisesti ikinä fanittanut ketään sanoittajaa, mutta toki itsellänikin on joitakin suosikkeja.
Listaan tässä postauksessa 10 laululyyrikkoa, joita pidän erityisesti arvossa ja kerron samalla miksi. Kyse on tietenkin täysin subjektiivisista mielipiteistä.

Lista ei ole paremmuusjärjestyksessä vaan jokaisella tekstin tekijällä on omat vahvuusalueensa ja he ovat tällä listalla eri syistä. Perustelut seuraavat perässä.
Martti SyrjäMikko Kuoppala (Pyhimys)Arttu Wiskari Janne RintalaVexi SalmiJuice LeskinenLaura MoisioJari UutelaAnssi KelaAki TykkiJukka Poika
Suomessa sanoittaja jää usein laulajan ja joskus jopa oman artistiutensa varjoon. On eräänlainen muna-kana-kysymys, johtuuko kulloisenkin esiintyjän menestys biisistä vai artistista.

Tutkimustulosten valossa biisin merkitys on kuitenkin suhteellisesti todella korkea. Tämä käy ilmi myös Teoston ja IFPI:n tuottamasta kyselystä vuodelta 2017.


Kyselytutkimukseen vastanneista 77 % sanoi hyvän biisin olevan tärkein omavalintaisen m…

Maailman paras pannukakku (Mömmäkkä-edit)

Tein oman versioni Suomen legendaarisimmasta pannukakkureseptistä. 
Alkuaan Heli HaapamäenKotikokki-palveluun tallentama "Maailman paras pannukakku" -resepti on itseoikeutetusti ehkä jopa suosituin resepti suomalaisittain ikinä.

Tässä siitä uusi sovitus.

Pannukakun evoluutio Helin reseptihän toimii sellaisenaan oikein hienosti, mutta joitakin vuosia sitten jouduin tilanteeseen, jossa jouduin modifioimaan sitä. Kaapissa oli vain vähän maitioa, joten osa siitä piti korvata rahkalla. Tämä jäi sittemmin tavaksi ja olen korvannut yleensä 2-3 desiä nesteestä joko rahkalla tai luonnonjogurtilla, joita molempia on omassa jääkaapissa melkein aina (tokihan tässä toimii vaikka piimäkin).

Toinen lisäys, jonka olen tavannut reseptiin tehdä, on ollut kaneli ja kardemumma. Varsinkin jos pannarin kanssa aiotaan syödä mansikkahilloa, niin nämä mausteet täydentävät makua hienosti.

Kolmantena käytän tavallisesti oikeaa voita, koska se vain maistuu mielestäni paremmalta.

Valmistustavallakin on vä…

Miten sanoittajaksi ryhdytään?

Okei. Haluat siis sanoittajaksi? Tuumasta toimeen, mutta huomioi nämä sudenkuopat.
Heti alkuun pitää todeta, että oikotietä onneen ei ole. Jos haluaa sanoittajaksi, niin välttämätöntä on ainakin:  kirjoittaa sanoituksia (paljon)näyttää niitä joskus jollekin  On sanottu että Suomessa on hyvistä sanoittajista huutava pula. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ovet olisivat automaattisesti sinulle auki. Pulaa on, mutta oikeastaan vähän huonoillakin sanoituksilla moni artisti pärjäilee joten kuten. 
Kaikki artistit eivät myöskään ole kykeneviä katsomaan omia sanoitustaitojaan silmiin ja jotkut ajattelevat että on kunniakkaampaa tehdä huonoja lyriikoita itse, kuin tilata laatua ammattilaiselta. Tämä on ensimmäinen este, jonka jokainen sanoittaja joutuu ylittämään kun tarjoaa lyriikoitaan eteenpäin.

Jos et itse esitä omia tekstejäsi, ne pitää saada jonkun toisen keikkaohjelmistoon ja julkaisukalenteriin.
Kilpailet jo alusta asti veteraanien kanssa Tilannetta ei yhtään helpota se, että aloittelij…