lauantai 28. marraskuuta 2009

Kaikki julkisuus EI ole hyvästä!

Markku "Talent" Laamasen tapaus oli äärimmäinen esimerkki siitä kuinka kaikki julkisuus ei aina ole hyvästä! Koko kansan suosikki teki itsestään finaalin inhotuimman henkilön vain muutamassa minuutissa, eikä siihen vaadittu (huolimattomien lausuntojen lisäksi) muuta kuin rikosrekisteri, keltainen lehdistö ja Facebook.

Jopa Talentin www-sivuilla huseeraava, mystinen NeitiX otti kantaa Laamasen omituiseen finaalikäytökseen.

Mm. legendaarinen mainosmies Claude Hopkins on joskus todennut, että kilpailijan haukkuminen on aina huono tie. Hän sanoi myös ettei pelkkä huomioarvo, ilman oikeanlaista sanomaa, välttämälttä lisää myyntiä.


Markun puheet siitä kuinka Motoriikka-Miikka kelpaa esiintyjäksi korkeintaan maatalousnäyttelyyn ja ettei Miikalle tule riittämään keikkaa kuten hänelle, olivat juuri sitä huonoa julkisuutta, josta on Markulle varmastikin enemmän haittaa kuin hyötyä.

Harmistus on toki ymmärrettävää kun kyse on suuren unelman lisäksi myös ilmeisen todellisesta rahapulasta. Ja kun vielä lisätään sekin että loppupeleissä Miikankaan esityksessä ei ollut juurikaan mitään omaa, niin kyllä muakin Markkuna harmittaisi.

Toisaalta, mitä omaa oli Markun esityksessä? Biisihän on hyvä, mutta kun sen osaa moni muukin. Näin ainakin Norjassa, Amerikassa ja Croatiassa. Australian talentissa yksi mies osasi soittaa sen sahalla.

Huolimatta siitä kuka tuon kappaleen esittää ja missä muodossa, se saa aina raivoisat aplodit jos kaveri osaa asiansa! Onko siis varsinainen talentti se biisintekijä?!

Niin tai näin - Markun lausunnot, käytös ja loppumetreillä saatu mediahuomio näyttävät olleen antimainontaa pahimmasta päästä. Pitää koskettaa ihmisiä todella syvältä saadakseen aikaan näin täydellisen vastareaktion.

Silti haluan todeta, että hän on valtavan upea laulaja. Riippumatta siitä, onko hänen saamansa negatiivinen huomio ansaittua vai ei.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Työsuhdetekijänoikeus - uusi Sammon ryöstö

Esitys tekijänoikeuden työsuhdeolettamasta koskee yhtäläisesti kaikkien luovien alojen työntekijöitä ja freelancereita! Siksi jokaisen heistä olisi syytä nousta barrikadeille. NYT!

Ohessa alkuaan sarjakuvantekijöiden keskusteluun tehty avoin kirje Heikki Jokiselta (hänen luvallaan tietysti).

Opetusministeriön työryhmä on tehnyt esityksen tekijänoikeuden työsuhdeolettamaksi. Se tarkoittaa sitä, että kaikki työ- ja virkasuhteessa tehdyn työn tekijänoikeus menisi automaattisesti ja korvauksetta työnantajalle kun se nyt on ollut luovan työn tekijällä. Valtava omaisuusmassa siirrettäisiin yhdellä päätöksellä sadoilta tuhansilta yksittäisiltä ihmisiltä lähinnä media-alan suuryrityksille - jotka vielä ovat usein ulkomaisessa omistuksessa.

Se olisi uusi Sammon ryöstö. Tai ehkä sitä voisi verrata bolsevikkien vallankaappaukseen venäjällä 1917, nyt omaisuus tosin siirtyy suuryrityksille, ei niiltä pois.

Asia koskisi freelancereita siltä osin kuin ne tekevät työtä työsuhteessa. Tämä on tilanne monilla esittävillä taitelijoilla tai opetustyötä tekevillä. Myös radiolle ja televisiolle tehty free-työ on lakiemme mukaan työsuhteista. Työryhmä painottaa erityisesti, että "Yleisen olettamasäännöksen toimivuuden kannalta ei ole järkevää jättää tiettyjä suojakohteita olettaman ulkopuolelle." Muusikoiden ja näyttelijöiden esitysten oikeudet on siis siirrettävä johdonmukaisuuden vuoksi työnantajille.

On aivan varmaa, että tällaisen lain toteutuessa mediayhtiöt kääntäisivät kaiken tarmonsa freelancereiden oikeuksia vastaan. Kun (jo ennen nyt putkessa olevaa lakiesitystä) voitonvarma sanoma news perusteli virheellisesti freelancereiden kaikkien oikeuksien viemistä alan tavalla, ei ole pienintäkään toivoa uskoa mediayhtiöiden jättävän meitä rauhaan.

Sanoman ja nokian kaltaiset suuryritykset ovat ajaneet tätä yhdysvaltain mallia seuraavaa lakia jo kauan. Viime vaalien tulos ja nykyisen hallituksen muodostaminen oli ratkaiseva niitti. Elinkeinoelämän keskusliitto riemuitsi vuoden 2007 toimintakertomuksessaan:
”Eduskuntavaalien tulos mahdollisti EK:n vaalitavoitteiden huomioimisen hallituspolitiikassa. EK vaikutti poikkeuksellisen tiiviisti hallitusohjelman sisältöön.” ja: ”Hallitus sitoutui myös laatimaan kansallisen IPR-strategian, uudistamaan tekijänoikeuslakia ja selvittämään työsuhdetekijänoikeuskysymystä.”

Nyt lupaukset on pidetty. Tämä esitys valmisteltiin varmuuden vuoksi virkamiestyöryhmässä ilman kontaktia työntekijäosapuoleen kuten työelämän laeissa yleensä. Lain ideologinen malli on kopioitu yhdysvalloista, eurooppalainen ajattelu seuraa yleensä eri latuja. Meidät halutaan siirtää Euroopan sydämestä Yhdysvaltain takapuoleen.

Lakiesitys on kohtuuton ja virheellisesti perusteltu. Se väittää, että muutosta ei työmarkkinoilla tapahtuisi kuin marginaalisesti; asioista sovittaisiin edelleen yhdessä. Samalla laki määräisi, että ellei mitään sovita, kaikki siirtyy automaattisesti työnantajalle. Miksi ihmeessä kaikkia oikeuksia vuosia vaatineet yritykset enää sopisivat yhtään mitään? Jos ei sovita, ne saavat kaiken ilmaiseksi. "Ehdotettava pykälä noudattaa sopimusvapauden periaatetta", työryhmä kirjaa hurskaasti.

Esitystä väitetään tasapuoliseksi, koska se jättäisi myös työntekijälle oikeuden työnsä muuhun käyttöön. Tämä esitys on pikkunäppärää kikkailua. Työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja työsopimukset kieltävät työntekijöiltä kilpailevan toiminnan. Jos työnantaja saa oikeuden myydä teoksia kenelle tahansa koska tahansa millaisina tahansa - kuten työryhmä esittää - voidaan kaikki toiminta tulkita sen kanssa kilpailevaksi. Syntyisi suosikkijärjestelmä: Yhtiön johdolle sopiva tekijä voisi saada luvan hyödyntää työtään – yhtiölle hankala ei.

Esitys on pulmallinen myös sananvapauden kannalta. Jos suuret mediayhtiöt painostavat kaikki yksinoikeudet freelancereilta itselleen ja saavat lakiesityksen mukaiset työsuhteisten oikeudet, pari suurinta mediayhtiötä voi määrätä valtaosasta mediassa julkaistun aineiston uudelleenkäytöstä. Ne asettavat ehdot ja hinnat, määräävät kuka saa ja mitä.

Journalistiliiton puheenjohtaja kommentoi esitystä laajasti liiton sivuilla, kannattaa lukea.


***

Entä nyt? Hallitus on tosissaan ja sillä on iso enemmistö eduskunnassa. Keskeisissä eduskuntaryhmissä on paimennettu aiemmin niskoitellutta väkeä esityksen taakse. Silti tilanne ei ole toivoton, asiaa kannattaa pitää esillä. On hyvä muistaa, että ministeri Wallin siirsi jo viime keväänä asian tähän syksyyn, koska ei LEX Nokian aiheuttaman närkästyksen vuoksi rohjennut tuoda samaan aikaan toista myrskyn nostavaa esitystä.

Tämäkin esitys syntyi vasta kun hallitus oli muuttanut opetusministeriön vastuusuhteita ja palkannut uuden virkamiehen vastaamaan työsuhdetekijänoikeuden valmistelusta.

Tekijöiden järjestöt ovat laajasti esitystä vastaan. On syytä huomata, että mukana on myös paljon luovan alan työnantajia, esimerkiksi elokuvatuottajat ja musiikkikustantajat vastustavat esitystä. Hyöty tästä "LEX-sanomasta" menisi lähinnä suuryrityksille. Seuraavana pölkylle talutettaisiin freelancerit.

Heikki Jokinen
Vapaa toimittaja

Heikin sanat uppoavat syvälle. Mikäli haluat kantaa oman kortesi kekoon tässä asiassa. Ota asiaan kantaa, kirjoita aiheesta blogiin, yleisön osastolle tai minne tahansa. Allekirjoita ainakin tämä adressi.

Asian liepeiltä vielä pari linkkiä
(lisään uusia sitä mukaa kun niitä löytyy):

Elvis Ry:n kommentti lakiesitykseen
Keskustelua työsuhdeolettamasta Uudessa Suomessa
Alanko-Kaihiluodon ja Ojansuun vetoomus
Lauri Ylösen kommentti Kauppalehdessä
Mm. ylläolevan muusikon ja monien muiden vetoomuksesta Hesarissa

Asian vastustamiseksi perustettu Facebook-ryhmä

lauantai 14. marraskuuta 2009

Omistautuminen synnyttää "lahjakkuutta"

Jokaisen pitäisi joskus pysähtyä miettimään, miksi tekee elämässään juuri niitä asioita joihin aikansa kuluttaa. 

Tekevätkö ne jo itsessään sinut onnelliseksi, vai teetkö niitä vain siksi, että luulet että on pakko?

Mm. ajattelun ammattilaisen blogissa on tuotu esille parikin tähän liittyvää asiaa, jotka varmasti koskettavat ainakin niitä jotka toimivat luovilla aloilla:

1. Kutsumus on sitä missä oma intohimo ja maailman tarpeet kohtaavat
2. Synnynnäistä lahjakkuutta ei ole olemassa

Jollain tapaa samaa mieltä näyttäisi olevan myös Ville Valo (kiitos Palveluistajalle linkistä).

Itse allekirjoitan Ajattelun ammattilaisen näkemykset täysin: 26-vuotisen elämäni aikana olen ehtinyt kokeilla yllättävän monia asioita ja aina olen osoittanut "lahjakkuutta" juurikin sellaisissa asioissa, joiden tekemisestä olen eniten nauttinut. Ei siksi että olisin ollut niissäkään automaattisesti hyvä, vaan siksi, että niiden asioiden parissa olen kuluttanut käsittämättömän paljon ylimääräistä aikaa.

Jari Parantaisen mukaan näin ovat tehneet myös useimmat huippuviulistit.

Liity sisäpiiriin

Saat jatkossa kirjoittamani artikkelit suoraan sähköpostiisi veloituksetta. Samalla mahdollistat vuorovaikutuksemme myös muissa asioissa.

* pakollinen kenttä

© Samuli Koivulahti, 2019.