keskiviikko 23. elokuuta 2017

Sanoittajien, säveltäjien ja tuottajien verkostoitumistapahtuma logomolla 9.9.2017

Logomolla järjestetään lauantaina 9.9 sanoittajien, säveltäjien ja tuottajien verkostoitumistapahtuma ja yhteinen biisintekotyöpaja. 


Tapahtuman taustalla on uutta kulttuuriyhdistystoimintaa ja tilaisuuden järjestää Suomen sanoittajayhdistys ry.

Sanoittajayhdistyksen järjestämässä tapahtumassa on puhumassa Kaiku Songsista A&R tuottaja Rafael Elivuo, jonka tehtäviin kuuluvat tuoreiden kykyjen etsiminen, biisien välittäminen ja tekijäsuhteet. Toisena puhujana on pitkän linjan sanoittajaveteraani Veepee Lehto, joka tunnetaan etenkin sanoituksistaan Matille ja Tepolle sekä Virve Rostille sanailemastaan Sata salamaa -biisistä, josta mm. Antti tuisku teki hiljatain oman versionsa.

Osallistujat pääsevät luomaan kontakteja toisiin sanoittajiin ja säveltäjiin vapaamuotoisesti sekä ohjatusti speed meeting -hengessä. Tapahtumat on tarkoitettu alkutaipaleen tai pidemmällekin ehtineille biisintekijöille, jotka kaipaavat uusia yhteistyökumppaneita – esimerkiksi säveltäjiä sanoituksilleen tai sanoittajia sävellyksilleen. Kevään pilottiin osallistui myös uransa alkupuolella olevia tuottajia ja artisteja.

Olen myös itse paikalla tapahtumassa ja kannan osaltani oman korteni kekoon CoWriting-työpajan järkkäilyssä. Paikalle on jo nyt ilmoittautunut monta säveltäjää ja sanoittajaa, mutta myös joitakin biitintekijöitä.

Verkostoitumistilaisuus on lauantaina 9.9.2017 klo 13–16 Logomossa Turussa. Tämän jälkeen järjestetään tiivis CoWrite-paja klo 16-18, jonka aikana osallistujat voivat tunnustella yhteistyötä toistensa kanssa. Osallistumismaksu (10 e) kattaa tarjoilukuluja, kaikista muista kuluista vastaa Suomen sanoittajayhdistys, joka on saanut tapahtumaa varten tukea Varsinais-Suomen kulttuurirahastolta.

Tapahtuman osallistujamäärä on rajattu enintään 40 henkilöön, ja tavoitteena on balanssi säveltäjien ja sanoittajien lukumäärässä. Vielä mahtuu mukaan joitakin, jos nopeasti reagoi.

Ilmoittautumislinkki tapahtumaan löytyy tästä:
https://goo.gl/forms/DdrHbT0Tx2v7XvLx1

torstai 10. elokuuta 2017

Tarinat liikuttavat vaikka väkisin

Tarinankerronta on markkinointialan uusi musta. Taiteessa ja viestinnässä sillä on ollut paikkansa aina. 


Tarinoita on käytetty vuosisatoja ihmisten viihdyttämiseen, mutta myös manipuloimiseen.

Kuulijoiden ja lukijoiden aivoissa tapahtuu kummallisia asioita kun asiasisältö on tarinamuodossa. Tarinallisuus tekee lähes mistä tahansa kertomuksen sisään upotetusta väitteestä uskottavamman ja helpommin muistettavan.

Kun lukee vaikkapa Magneettimedian, MV-lehden tai Nykysuomen artikkeleita, huomaa että ne on usein kirjoitettu tarinamuotoon. Osa artikkeleista on täyttä huuhaata, mutta jotkut uskovat niihin, koska tarinat on kirjoitettu tunteisiin vetoavasti ja päähenkilö tai uutistarinan uhri herättää samaistumisen tunteita tai vaihtoehtoisesti voimakasta myötätuntoa.

Välillä artikkelit ovat kopioita muista artikkeleista, mutta tarinaan on tehty hiuksen hienoja muutoksia. Esim. kun valtamedia kirjoittaa: "Ikätestit paljastavat: lähes 70% Suomessa testatuista 'alaikäisistä' turvapaikanhakijoista onkin aikuisia" saattaa MV-lehti kirjoittaa: "Ikätestit paljastavat: lähes 70% 'alaikäisistä' turvapaikanhakijoista onkin aikuisia", joka äkkiseltään näyttää melko samalta, mutta sisältää jo merkittävästi uutissisältöä vääristävän asiavirheen, koska vain ne maahanmuuttajat testataan, joiden epäillään valehdelleen ikänsä, eli käytännössä murto-osa ja heistäkin 30% saa ikätestistä puhtaat paperit.

Samankaltaisesta uskottavuusharhasta oli kyse myös Enkeli-Elisan tapauksessa, jossa koulukiusatusta ja itsemurhan tehneeksi väitetystä 15-vuotiaasta tytöstä kirjoitettiin kirja lapsen vanhempien haastattelujen pohjalta.

Tarinan tapahtumia esiteltiin tosina monissa tiedotusvälineissä, kunnes heinäkuussa 2012 Helsingin Sanomien Kuukausiliite kyseenalaisti tarinan todenperäisyyden ja poliisi aloitti tapauksen rikostutkinnan, jonka seurauksena tarinan kirjoittaja myönsi kuulustelussa, että Elisan vanhemmat eivät ole todellisia henkilöitä. Tätä ennen Elisan tarina sai kuitenkin aikaan valtavasti keskustelua sosiaalisissa medioissa ja tiedotusvälineissä ja sen tiimoilta perustettiin myös mm. koulukiusaamisen vastainen yhdistys.

Joanna Sinclairin väitöstutkimuksen mukaan ihan tavallinen tiedotekin menee paremmin läpi, jos se on kirjoitettu tarinamuotoon.

Kun 137-päinen joukko taloustoimittajia arvioi eri tiedotteiden uutisarvoa, sekä laadullisesti että antamalla tiedotteiden uutisarvolle arvosanan, tarinamuoto lisäsi uutisarvoa kaikissa tiedotteissa. Lisäksi toimittajat arvioivat antavansa tarinamuotoisille tiedotteille enemmän palstatilaa jos päätyvät kirjoittamaan aiheesta.

Henkilöbrändien puolella tarinat näyttelevät myös suurta roolia ja varsinkin musiikkialalla tarinallistamisella on luotu monia tähtiä. Esim. tositelevision musiikkiohjelmissa Susan Boyle ja Markku Laamanen olivat toki hyviä laulajia, mutta ennen kaikkea he ylittivät uutiskynnyksen tarinansa vuoksi.

Kummassakin tapauksessa yhteinen nimittäjä oli näennäisesti täysin musiikkialan ulkopuolelta tulleen henkilön ilmiömäinen salattu lahjakkuus. Todellisuudessa Markku Laamanen oli entinen ammattimuusikko ja Susan Boyle oli aloittanut laulamisen 12-vuotiaana, esiintynyt kirkkokuorossa ja pärjännyt muutamissa karaokekilpailuissa.

Joissakin tapauksissa tarinaa on tehty jopa ihan tekemällä tikusta asiaa, tai sellainen olo ainakin itselle tuli vuoden 2008 tienoilla kun lahjakasta laulaja-lauluntekijä Chisua vasta tuotiin koko kansan tietoisuuteen ja monet lehdet kirjoittelivat siitä kuinka Christel Sundberg on tehnyt särkänniemen kummitusjunan musiikit 16-vuotiaana ja hylkäsi "huipputuottajakoulun" englannissa.

Yleisesti ottaen tarinallistaminen kannattaa aina ja puolivillainenkin tarina on parempi kuin ei tarinaa ollenkaan ja jos tarina on hyvä, se leviää kulovalkean tavoin riippumatta siitä onko siinä totuuden hiventäkään.

Usein vaikuttavimmissa tarinoissa lienee kuitenkin totta edes toinen puoli ja mukana on PR-alan ammattilaisia masinoimassa huhumyllyä. Parhaimmillaan pienikin juttu voi kastaa itseään suuremmaksi episodiksi samaan tapaan kuin Alice Cooperin kana!

PS: Jos tarvitset apua oman henkilöbrändisi tai liiketoimintasi tarinallistamisessa, ota yhteys tekstipajaan >>>

perjantai 4. elokuuta 2017

Turun parhaat keikkapaikat

Artistin ja varsinkin aloittelevan artistin suurimpia haasteita on löytää omalle musiikilleen vastaanottavaiset ja alttiit korvat.

Keikkailijoita on paljon ja niin on keikkapaikkojakin, mutta miten saada nämä kohtaamaan mahdollisimman hyvällä tavalla?

Uran alkutaipaleella saatat olla kiitollinen ylipäätään keikkapaikan löytymisestä. Vaatimustaso nousee kuitenkin myöhemmin, ja seuraava etappi on löytää juuri itselle ja omalle musiikille sopivimmat paikat ja yleisöt.

Tämä on väistämätön kehityskulku, samaan tapaan kuin aloittelevan pelaajan silmin kaikki uudet kasinot näyttävät identtisiltä, mutta tottunut pelaaja huomaa pienetkin erot ja osaa pitempään miettimättä määritellä, missä kannattaa pelata ja missä ei.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan, ja sanonta pitää paikkansa myös keikkoja myydessä. Eri klubien tarjontaan ja niissä käyjien mieltymyksiin tutustuminen ennakolta kannattaa aina. Yhtäältä se helpottaa keikan saantia, kun sovit paikan profiiliin, ja toisaalta löydät suuremmalla todennäköisyydellä juuri sinun esittämästäsi musiikista pitäviä kuulijoita.

Päätin katsastaa puolestasi, millaisia keikkapaikkoja ja yleisöitä Turussa on tarjolla. Listalta löytyy eri tavoin profiloituneita klubeja, joiden joukossa saattaa olla sinunkin seuraava keikkalavasi.

Gong

Gong nousi Turun kartalle talvella 2016 eli se on vielä suhteellisen tuore nimi. Paikka Humalistonkadulla on kuitenkin vanha tuttu, sillä samoissa tiloissa toimi aiemmin legendaarinen Turun Klubi. Gong jatkaa samaa hyvää työtä kuin edeltäjänsä. Se ei liputa tietyn musiikkityylin mestana, vaan tarjoaa monipuolisesti musiikkia joka makuun. Tämä avaa ovet useamman tyyppisille artisteillekin. Klubi toimii kahdessa kerroksessa, ja se vetää mukavasti väkeä keikoille. Lyhyen historiansa aikana Gong on ehditty jo valita City-lehden äänestyksessä Turun parhaaksi keikkapaikaksi, joten tänne kannattaa jokaisen itsensä vakavasti ottavan muusikon pyrkiä mukaan.

Dynamo

Linnankadun vanhasta kaksikerroksisesta puutalosta löytyy jo vuonna 1997 toimintansa aloittanut Dynamo, joka tunnetaan tuttavallisemmin lempinimellä Dynkky. Dynkky on yli kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana ollut monen opiskelijan bilepaikka. Kaupungin taide- ja kulttuuriväki tuntevat niin ikään olonsa kotoisaksi Dynamon tunnelmassa. Ihan tavanomaisinta asiakaskunta ei siis ole, eikä sitä ihan tavallisimmalla musalla myöskään viihdytetä. Paikka pidättäytyy tiukasti mainstreamin ulkopuolelle, ja se onkin omien sanojensa mukaan eklektisen musiikin tyyssija. Jos tunnistat tästä itsesi, musiikkisi tai kuulijakuntasi, Dynamo on varmasti arvoisesi keikkapaikka.

TVO

TVO tai tuttavallisemmin Tevis tai Tevukka sijaitsee Köydenpunojankadulla upeassa punatiilisessä rakennuksessa, joka toimi aiemmin VR:n varastona. Paikkaa isännöi Turun yliopiston Varsinais-Suomalainen Osakunta, mikä selittää oudolle kalskahtavan nimen. Tevis ei ole ihan perinteinen keikkamesta, sillä se palvelee myös harraste- ja vapaa-ajanviettopaikkana, jonka koko toiminta lepää vapaaehtoisten työntekijöiden harteilla. TVO tarjoaa esiintymismahdollisuuksia nimenomaan marginaalibändeille, ja on näin hyvä vastapaino aivan naapurissa sijaitsevan Logomon tyyppisille suurille kulttuurikeskuksille. TVOn tiloissa järjestetään myös monia muunlaisia vaihtoehtokulttuurin tapahtumia.

Bar Kuka

Mielenkiintoinen Bar Kuka sijaitsee Linnankadulla, ja sen minkä Kuka häviää koossa, se korvaa sympaattisuudella ja asenteella. Normaalien live keikkojen lisäksi kenellä tahansa on mahdollisuus esiintyä ns. avolava-tapahtumissa. Nämä open mic -illat järjestetään sunnuntaisin, ja voit nousta Kukan lavalle musisoimaan yksin tai yhdessä toisten kanssa. Tämän alempi kynnys esiintymiseen tuskin enää voi olla.

Venus Nightlife

Aurakadulta löytyy Venus Nightlife, joka on yksi Turun suurimmista live musiikin tarjoajista keikkamäärissä laskettuna. Musiikkityyli on enemmän valtavirtaa kuin vaihtoehtomusaa. Venuksen bilettäjien ruokalistalta löytyy rokkia, poppia ja iskelmää. Lavalta saavat tilaa monipuolisesti niin kokeneet tähtiesiintyjät kuin hieman tuoreemmatkin kasvot.

Apollo Live Club

Toinen mainsteam-paikka on Humalistonkadun Apollo Nightclub. Sen yleisölle kelpaavat vain parhaat rock-, pop- ja disco-hitit. Eri tyyppisille cover-bändeille Apollo Live Club tarjoaa loistavat puitteet ja mahdollisuudet esiintymiseen.

Mitä keikkapaikkoja listauksesta puuttuu?
Lisää omat ehdotuksesi kommentteihin!

PS: Lisää vierailevien kirjoittajien tekstejä tunnisteella #vieraskynä.
PPS: Kiinnostaako blogiyhteistyö? Katso ohjeet tästä >>>

Liity sisäpiiriin

Saat jatkossa kirjoittamani artikkelit suoraan sähköpostiisi veloituksetta. Samalla mahdollistat vuorovaikutuksemme myös muissa asioissa.

* pakollinen kenttä

© Samuli Koivulahti, 2019.