lauantai 9. helmikuuta 2013

Lauluntekijän toiminnan taloudellinen kannattavuus (erittäin lyhyt oppimäärä)

Biisintekijän tulorakenne on sellainen, että varsinkin alkavan lauluntekijän voi joskus olla vaikea perustella lähipiirilleen, miksi on tekemässä näennäisesti lähes täysin tuottamatonta työtä. 

Todellisuudessa se mikä näyttää ulospäin vielä pieneltä puuhastelulta ei sitä (sanan varsinaisessa merkityksessä) välttämälttä enää ole, sillä vaikka lauluntekijä toimisikin ilman tilauspalkkioita, saa hän kuitenkin teostotuloa tekemistään kappaleista, sen mukaan minkä verran niitä julkisesti esitetään. 

Tämä tarkoittaa siis sitä, että biisit tuottavat rahaa aina kun ne soivat joko radiossa, TV:ssä, Spotifyssa (tai muussa streamingpalvelussa) tai sitten ihan LIVE-keikoilla. (Raha maksetaan tekijälle könttänä puolivuosittain.)

Monen maallikon (ja joskus muusikonkin) on hankala käsittää, että lauluntekijän leipä on todella kapea, mutta erittäin pitkä ja syntyy monista puroista.
  1. Kapea siksi, että yhden laulun tuoma tulo vuodessa on yleensä vain muutamia euroja.
  2. Pitkä siksi, että jokainen laulu (jos sitä esitetään) tuottaa teostotuloa läpi koko elämän ja vielä 70 vuotta kuoleman jälkeenkin (kuoleman jälkeen rahat valuvat perikunnalle).
  3. Monista puroista se syntyy siksi, että laulu tuottaa tekijälleen ihan yhtä paljon rahaa/esityskerta riippumatta siitä kuka sen esittää. Yhteinen piirre eniten teostotuloa tuottavissa kappaleissa on siis se, että niistä on tehty kymmeniä ellei satoja covereita. Yhden esittäjän varassa biisistä voi kyllä tulla hitti, mutta ei kultakaivosta! ;-)
Suurin yksittäinen este lauluntekijän toimeentulolle on usein juurikin se, että tuo kolmas kohta ei toimi: Biisintekijällä itsellään (varsinkaan aluksi) ei ehkä ole sopivia kanavia kappaleiden jalkauttamiseksi kentälle, tai sitten kappaleita esittävä yhtye tai trubaduuri ei viitsi tehdä Teostoon keikkaraportteja (syystä että biisit eivät ole hänen omiaan ja raportin tekemisestä on olevinaan kovasti vaivaa). 

Alalla kaikki tietävät, että tästä aiheutuu teostotulojen jaossa vääristymää, jonka seurauksena saavat varminta tuloa ne jotka itse esittävät omia biisejään. 

Baarinpitäjät ja keikkajärjestäjät kuitenkin maksavat tavallisesti Teostolle vuosittaista lisenssimaksua, joka on könttäsumma. Rahat siis kuitenkin kerätään ja sitten jaetaan niiden Teostoon tehtyjen keikkaraporttien mukaan. Jos esiintyjä jättää raportin tekemättä, tulee esiintyjä epäsuorasti jakaneeksi käyttämiensä biisien esittämisestä kuuluvan palkkion joillekin väärille tekijöille!

Millä tahansa muulla alalla yllä oleva olisi rikos, mutta musiikkialalla vallitsee viidakon laki ;-) Siksi lauluntekijän kannattaa olla hyvää pataa biisiensä esittäjien kanssa ja huolehtia siitä, että keikkaraportit eivät jää esiintyjiltä (ainakaan tietämättömyyden takia) tekemättä.

Jokaisen esiintyjän olisi ehkä hyvä tietää, että biisintekijä näkee puolen vuoden välein Teoston toimittamasta tilityskirjeestä, että mitkä biisit ovat tuottaneet minkäkin verran ja kuinka monta kertaa kutakin kappaletta on esitetty ja millä kokoonpanoilla. Myös LIVE-keikat ja radiosoitto on raporteissa erotettu toisistaan.

Olen itsekin joutunut joskus tilanteeseen, jossa olen ollut tietoinen suuresta osasta artistin esiintymisistä, mutta saanut myöhemmin huomata Teoston tilityskirjeestä, että luvut eivät täsmää. Tällaisen jälkeen yhteistyö yleensä kuihtuu hyvin nopeasti, jollei esiintyjän selitys ole todella omaa luokkaansa. Etenkään tilaustöitä tällaisille epeleille ei tee mieli sorvailla, elleivät sitten halua maksaa niistä etukäteen selvää rahaa.

Onneksi biisin voi aina antaa muidenkin esitettäväksi. Onneksi on niitä muitakin puroja.

Teoston tilityskirjeestä löytyy toki välillä myös positiivisia yllätyksiä: Esim. jos tilityskirjeestä ilmenee, että ennestään tuntematon bändi X on tuottanut biisintekijälle yhden vuoden aikana vaikkapa 1000€ esittämällä cover-kappaletta Y, niin sellaisen jälkeen biisintekijällä hyvinkin voisi olla kiinnostusta tehdä yhtyeen kanssa enemmänkin sitä yhteistyötä.

Aika yleinen kysymys, jota minulle toistuvasti esitetään sieltä ja täältä, on että: "Kuinka paljon sä saat yhdestä biisistä rahaa?" 

Yleensä vastaan siihen jotain hyvin epämääräistä (tai siltä se ainakin maallikosta kuulostaa), koska sitähän ei oikeasti voi kukaan etukäteen tietää. Mistä minä voin tietää montako kertaa kappale soi ja montako kertaa niistä raportoidaan Teostolle?

Jotain laskelmia kuitenkin voidaan tehdä: Esim. jos mun tekemä biisi-X on Teoston tilityskirjeen mukaan tuottanut vaikkapa viimeiset kolme vuotta tasaiseen tahtiin 10€/vuodessa ja biisillä on useita esittäjiä ja voidaan olettaa sen pysyvän suunnilleen samana jatkossakin, niin biisin rahallinen tuottoarvo saadaan kertomalla tuo 10€ mun jäljellä olevilla elinvuosilla, höystettynä vielä 75 ylimääräisellä vuodella (koska biisi tuottaa rahaa vielä kuoleman jälkeenkin).

Jos vaikka oletetaan, että siitä eteenpäin kun biisi on ruvennut tuottamaan Teostotuloa, niin mulla olisi vielä 60-vuotta elinaikaa, niin laskukaava olisi seuraava:

60+70 = 130 vuotta
               x10€ = 1300€ 
(josta btw. vain 600€ tulee tekijälle itselleen ja 700€ perikunnalle!) 

Tämä on tietysti hyvin pelkistettyä matematiikkaa, eikä siinä oteta huomioon sitä että eri biisit voivat olla paremmin framilla eri aikoina, eikä myöskään sitä, että toiset hitit saattavat tahkota rahaa vain parina ensimmäisenä vuonna ja sitten tuottaa myöhemmin enää minimisummia. Lisäksi esiintyjätkin vanhenevat ja jos biisin soitto on vaikkapa vain yhden artistin varassa, niin se voi loppua milloin tahansa, jos esiintyjä niin päättää eikä kappaleesta ole muodostunut kunnon radiohittiä.

Sellainen se tulorakenne pähkinänkuoressa on. Kannattavuus tulee vasta pitkässä juoksussa, eikä pikavoittoja juurikaan ole.

PS:
Teosto ry:n asiakkaita on tällä hetkellä noin 26 000. Niistä vain vajaat 200 tekijää saa teostotuloa vuosittain yli 20 000€. Tämä tarkoittaa että valtaosa kuolisi nälkään, jos toimeentulo olisi pelkästään siitä kiinni. 


PPS: 
Eniten tienaavat ovat olleet pääsääntöisesti alalla hyvin pitkään ja heidän tulotasonsa perustuu siihen, että (uusien kappaleiden ohella) myös vanhat hitit elävät omaa elämäänsä maailmalla ja soivat yhä tänäkin päivänä.

torstai 22. marraskuuta 2012

TTVK-, Chisu- ja piratismijupakasta

Tällainen toiminta meidän biisintekijöiden edun ajamisen nimissä, ainoastaan syö meidän leipää ja saa nämä meidän edustajatahot näyttämään rosvoilta. 

(Jollet tiedä mistä on kyse, niin katsasta tämä linkki.)

Suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä rakenteellisia:
Tässäkin tapauksessa tilanne on vähän sama kuin jos lääkäri hoitaisi itse sairauden sijaan pelkästään oireita. Jos itse ongelmalle ei tehdä mitään, niin oireet pulpahtavat aina uudelleen esiin.

Mitä tulee tuohon talouspuoleen yleensä, niin meitä biisintekijöitä ja esiintyjiäkin kiinnostaa usein huomattavasti enemmän tuo live-osasto. Suomi kun on niin pieni maa, että levymyynti ei milloinkaan ole ollut täällä mikään varsinainen bisnes. Radiosoitosta saa sentään jotakin, mutta isot rahat kumminkin liikkuu siellä keikkalavojen tuntumassa.

Se mihin nuo levymyyntilukemien heikkenemiset ja waretuksen haittapuolet osuvat pahiten, ovat ne muutamat ulkomailla breikanneet suomalaispoppoot (ja niille Suomen levymyynti on aika pieni pala kakkua) ja etenkin heidän julkaisijansa, joiden päätuloa on melkein kokonaisuudessaan se äänitteen myynnistä tuleva voitto.

Laiton nettilataaminen ei vähennä tekijöiden eikä esiintyjän radiosoitosta tai LIVE-keikoista saamaa tuloa. Se laskee ainoastaan levymyyntiä, jolloin häviäjä on useimmiten levy-yhtiö (ellei kyseessä ole omakustanne).

Melko suuri trendi ulkomaillakin on tämän vuoksi keskittyminen tuohon LIVE-osastoon. Elävää musiikkia on yhä enemmän joka puolella ja isojen artistien keikat ovat yhä spektaakkelimaisempia.

Jatkossa toivoisin, että yksityishenkilöitä ei jahdattaisi ammattikuntamme edun nimissä tällä tavalla.

PS kuluttajat:
Kuunnelkaa sitä musiikkia mieluiten Spotifysta jaSoundCloudista! (Ensimmäisestä löytyy viralliset julkaisut ja jälkimmäisestä niiden lisäksi biisintekijöiden itsensä sinne laittamia demoja. Laillisesti.) 

PPS:
Vielä hienompaa jos käytte LIVE-keikoilla. Se on se millä esiintyjät ja biisintekijät elävät!

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Lauluja artistilähtöisesti 'co-writing' -työpajoissa!

Olen startannut uudenlaisen (artistilähtöisen) biisintekokonseptin, jonka ideana on tehdä isolla joukolla paljon raakademoja yhdelle esiintyjälle/yhtyeelle kerrallaan.

Homman nimi on se, että esiintyjältä/bändiltä tulee ennen session järjestämistä selkeä tilaus ja briiffi, jonka perusteella kokoan lauluntekijätiimin luomaan biisejä saman katon alle - toinen toistensa tekemisestä inspiroituen.

Tällä mallilla saadaan luotua yhden työpäivän (n.8h) aikana 5-20 biisirunkoa, joista tilaaja voi sitten valita parhaat päältä, minkä jälkeen lauluntekijät ja artisti voivat jatkaa niiden työstämistä haluamallaan tavalla tilaisuuden jälkeen.

Toimin itse illan isäntänä ja huolehdin siitä, että esiintyjäpuolen toiveet tulevat lauluntekijöiden keskuudessa ymmärretyiksi ja mahdolliset tilavuokrat ja muut kulut maksetuiksi.

Lisäksi osallistun itse aktiivisesti biisien tekoon ja pidän luovaa yleisvirettä yllä. (Halutessaan myös esiintyjä itse voi olla tilaisuudessa mukana!)

Kustannukset
  • Esiintyjä tai hänen edustajansa maksaa tilavuokrat. 
  • Kaikki saapuvat paikalle omalla kustannuksellaan, eikä osallistumisesta makseta tai peritä palkkiota.


Miten pääsee mukaan? 
  • Lauluntekijöitä infotaan sähköpostitse tulevista sessiopäivistä, mikäli he kuuluvat sisäpiiriin >>> 
  • Esiintyjä (tai hänen edustajansa) voi olla minuun yhteydessä sähköpostitse (liitä mukaan mahdollisimman kattava kuvaus projektistasi). Sähköpostiosoitteeni on: samuli[at]lyyrica.org 


PS:
Lauluntekijälle tällainen tilaisuus on myös erinomainen mahdollisuus oppia uutta ja laajentaa omaa perspektiiviään biisientekoon.

PPS:
Esiintyjäpuolelle tämä on tehokkain ja nopein keino saada esitettäväkseen mittatilaustyönä tehtyä materiaalia! 



sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Musiikki-ihmisten verkostoitumisfoorumeita (netissä)!

Varsinkin tällaiset lauluntekijät, jotka eivät itse juurikaan esitä omia biisejään, eivät välttämälttä tule automaagisesti hilluneeksi muusikkoseurassa siinä määrin kuin esiintyvät taiteilijat. 

Kuitenkin koko homma pyörii pitkälti henkilökohtaisten kontaktien varassa, ellei satu työskentelemään jonkinlaisen "house writer"-sopparin alla tms. Myös kollegojen kanssa verkostoituminen on tärkeää ihan jo itsensä kehittämisenkin kannalta ja onhan se myös mukava tietää vähän siitäkin, mitä alalla tapahtuu.

Listaan tähän alle muutamia internet-avaruuden kolkkia, joissa itse tapaan säännöllisen epäsäännöllisesti pyöriä. Lisäksi pari sanaa kunkin mestan funktiosta:

  • Lauluntekijät-ryhmä Facebookissa on kaikille biisintekijöille avoin paikka, jossa voi vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, kysellä ja jakaa neuvoja etc. toisten biisintekijöiden kesken.
    https://www.facebook.com/groups/lauluntekijat/

  • ELVIS ry:n ryhmä Facebookissa (johon tosin voivat liittyä vain Suomen Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n jäsenet). Hieman sama ajatus kuin yllä, mutta piiri on suljetumpi ja yhdistysasiat etusijalla.
    https://www.facebook.com/groups/224397757585456/ 


  • Muusikoiden palsta (sekin Facebookissa). Tiettävästi yksi isoimpia Facebookryhmiä, sillä jäseniä on jo reilusti yli 2000. Erittäin aktiivinen palsta, jossa myös paljon keikkapaikka + osto- ja myynti-ilmoittelua.
    https://www.facebook.com/groups/174373859768/

  • Soundcloud on yhteisöllinen musiikin jakamiseen ja kuuntelemiseen keskittynyt sivusto, joka yhdessä muiden tällaisten kanssa on syrjäyttänyt MySpacen (joka on pitkään kamppaillut käytettävyysongelmien kanssa). Soundcloudista saa kätevästi oman playerin integroitua vaikka omille kotisivuille ja saitilta esim. Facebookiin linkatut biisit on suoraan kuunneltavissa Facessa. Kirjautuminenkin käy käden käänteessä Facebooktununksilla.
    http://soundcloud.com/koivulahti

  • Muusikoiden.net ei luultavasti juurikaan edes esittelyjä kaipaa. Yksinkertaisesti isoin ja aktiivisin suomenkielinen foorumi, jossa voi jauhaa kollegojen kanssa musiikista, etsiskellä yhteistyökumppaneita tai vaikka ostaa ja myydä musiikkitavaraa.
    http://muusikoiden.net/jasenet/41116

  • Mikseri.net on paljolti samankaltainen palvelu kuin Soundcloud, mutta (käsittääkseni) vanhempi ja suomalaisvoimin rakennettu. Sinällään hyvä palvelu on valitettavasti leimautunut vähän sellaiseksi amatöörien mestaksi, johtuen siitä että alkuaikoina Teosto-yhteistyö ei oikein toiminut ja sen seurauksena siellä ei saanut (edes biisintekijät itse) julkaista Teoston alaisia biisejä lainkaan. Itsekin siirryin tuolloin käyttämään MySpacea, mutta palasin takaisin kun sain kuulla, että Mikseri.net ja Teosto olivat päässeet yhteisymmärrykseen.
    http://www.mikseri.net/user/Koivulahti

  • PUMPPU on Teoston rahoittama projekti, jonka tarkoitus on siivittää lauluntekijöiden edellytyksiä toimia ammattimaisesti (myös kansainvälisillä markkinoilla). Hanke on ylhäältä päin johdettu, mutta ainakin toistaiseksi kaikille avoin. Facebook-ryhmän avulla pysyy menossa mukana.
    https://www.facebook.com/groups/musapumppu/?fref=ts


Näiden paikkojen lisäksi aikaa palaa mm. Spotifyssä ja näin lyyrikkona Aukean kirjallisuuspuolella, joissa kuitenkaan tuo verkostoitumisfunktio ei oikein toteudu. 

Luonnollisesti olen myös kaikenlaisten taiteeseen liittyvien järjestöjen postituslistoilla ja vierailen ahkerasti erilaisissa seminaareissa - aukomassa päätäni ja kuuntelemassa mitä muilla on sanottavaa ;-)

PS:
Heitelkää ihmeessä kommentteihin omia mielipaikkojanne. Olisiko netissä kenties jotain muitakin mestoja, joissa biisintekijän olisi hyvä kuluttaa aikaansa?

perjantai 10. elokuuta 2012

Kotisivut muusikolle 500€/kpl

Kuten suurin osa biisintekijöistä Suomessa, minäkin olen paiskinut musiikkiprojektien ohessa kaikenmoisia päivätöitä: Pääsääntöisesti ne ovat olleet markkinoinnin- ja mainonnansuunnitteluun liittyviä hommia. 

Olen jo vuosia ollut siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että aina kun päivätyöt loppuu, niin (ketutuksen jälkeen) on ollut mahdollisuus kiljaista ilosta! Voinhan olla onnellinen siitä, että taas on aikaa kirjoittaa lyriikoita ja sumplia studiosessioita. 

Mun luovuus on kuitenkin siinä mielessä kummallista, että se alkaa laiskistua kun kiireen tuntu katoaa! Sen vuoksi on taas ennen pitkää käärittävä hihat ja ryhdyttävä oikeisiin töihin ;-)

Nyt kun niitä oikeita töitä ei kuitenkaan ole, niin ammattitaitoni ja osaamiseni (myös markkinoinnin ja mainonnan puolella) on vapaasti kaikkien saatavilla.  

Tässä hiljattain rakentelin malliksi laulaja-lauluntekijä, Jari Uutelalle kotisivut. Ne on tehty kaveripohjalta, mutta jollekin muulle voisin tehdä tuon tasoiset kotisivut hintaan 500€+alv (laskutus Eezy Osk:n kautta). Ei kuukausimaksuja.

Jarin kanssa ollaan muutenkin vaihdettu paljon ajatuksia siitä, millaisella kombolla sitä voisi itsensä lyödä läpi, ilman ison yhtiön taustatukea: Yön pimeinä tunteina jauhettiin facebookin chatissa utopistisista visioista, joissa jaeltiin pitkäsoittoja ilmaiseksi ja luotiin (ensin itsellemme naureskellen) ihan mielenkiintoinen konsepti, josta voit lukea sivuilta lisää! ;-) 

Silkasta konsultoinnista en btw koskaan veloita mitään, joten mulle voi aika vapaasti lähetellä kyselyitä sähköpostilla - varsinkin, jos ollaan muutenkin yhteistyössä esim. biisien tekemisen merkeissä. 

Tässä nuo Jarin kotisivut:



PS:
Yhteystiedot löytyvät täältä >>>

torstai 2. elokuuta 2012

Ennen kuin ammun

Tämä on ensimmäinen osa postaussarjastani, jossa julkaisen kerrallaan yhden biisin ja kerron samalla muutamalla sanalla kappaleen taustoista.

Tässä postaussarjassa käsittelemäni kappaleleet ilmestyvät julkaisujärjestyksessä myös Soundcloudiin. Ensimmäisenä otan käsittelyyn biisin nimeltä "Ennen kuin ammun":


Ennen kuin ammun by Koivulahti

- Kyseisen kappaleen teksti syntyi eräänä kalpeana kesäyönä, joskus vuonna 2007. Noihin aikoihin huomasin jo imeytyneeni laululyriikan syövereihin niin totaalisesti, etten ollut kirjoittanut yhtään normaalia runoa ainakaan puoleen vuoteen.

Kaikki luovuus kanavoitui musiikkiprojekteihin ja mulla oli siitä jotenkin huono omatunto. Olin jopa lakannut lukemasta runoja. Viimeinen teoskokonaisuus, jonka olin imenyt itseeni oli ollut Arno Kotron Sanovat sitä rakkaudeksi ja senkin lukemisesta oli jo reilusti aikaa.

Syyllisyyden tunnossani kaivelin hetken kirjahyllyjäni ja löysin sieltä itselleni tärkeän kokoelman Aaro Hellaakosken runoja, lainasin kirjastosta vähän Saima Harmajaa ja kuuntelin Eino Leinon sävellettyjä teoksia. Ostin myös sokkona pari runoteosta Sammakon kirjakaupasta: Sieltä mukaan tarttui Henry Lehtosen Kosaani ja Camping.

Aloin taas viettämään enemmän aikaa runouden parissa, mutta omaa tekstiä ei oikein tahtonut vieläkään syntyä.

Yhtenä iltana sitten jumitin taas tyhjän tietokoneruudun edessä pikkutunneille asti ja mietin itsekseni, että sitten kun aurinko nousee niin minä varmaan sammun. Tuumasin siihen perään, että onneksi ei sentään ole koko elämä lauluissa kiinni ja mielessä vilahti mielikuva henkilöstä jolla tilanne on täysin päinvastainen, sukelsin henkilön sisään ja vuodatin hänen ajatuksensa tietokoneruudulle.

Valmiin tekstin totesin muodoltaan sen verran ryhdikkääksi, että toimitin tekstin Anne Jääskeläiselle ja pyysin häntä säveltämään laulun. Lopputuotos kuitenkin jäi makoilemaan pöytälaatikon pohjalle vuosiksi: En silloin tohtinut tällaista suhisevaa äänitettä kauhean monella kuunteluttaa, eikä tullut mieleen ketään jolle tuon tyylilajin biisi olisi äkkiseltään voinut sopia.

Nyt viime viikolla löysin biisin taas arkistojen kätköistä ja ihastuin biisiin uudelleen. Jotain taikaa tässä vaan on, mutta en vieläkään ihan tarkkaan tiedä mitä. Tiedätkö sinä?

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Biiseihin kohdistuvasta mustasukkaisuudesta


Esiintyjän ja lauluntekijän välisessä yhteistyössä, biisintekijän ei tulisi suhtautua kappaleisiinsa liian mustasukkaisesti. 

Liikkumavaran antaminen tulkitsijalle johtaa yleensä huomattavasti parempaan lopputulokseen.

Parhaassa tapauksessa biisit hiukan elävät ja hakevat muotoaan, vielä senkin jälkeen kun ne on bändin kanssa treenattu kuntoon ja niitä on ruvettu keikoilla esittämään.

Vasta silloin esittäjä ja yleisö pääsevät kappaleen kanssa keskinäiseen dialogiin, jossa käyvät ilmi myös biisin mahdolliset heikkoudet livetilanteissa.

Ylipäätään lauluntekijän on hyvä tiedostaa, että esiintyjän näkökulmasta yksi biisi on vain rakennuspalikka isomman esityskokonaisuuden (keikan) koostamisessa. Ei siis kuitenkaan mikään elämän ja kuoleman kysymys! ;-)

Se että annetaan liikkumavaraa, ei tietenkään tarkoita, että esiintyjän olisi fiksua aina väännellä sanoja ja sointuja uusiksi. Optimaalinen tilanne olisi että lauluntekijä ja esittäjä pyrkisivät yhdessä varmistamaan sen, että molemmat pystyvät seisomaan kappaleen takana koko sydämellään. Ylpeys ei kuitenkaan saisi tulla yhteisymmärryksen tielle.

PS:
Joskus tuota biiseihin kohdistuvaa mustasukkaisuutta esiintyy myös esiintyjien puolella. Se on täysin turhaa, sillä ei se ole esiintyjältä pois jos joku muu samaa laulua esittää - etenkään silloin kun molemmat tekevät kappaleesta oman näköisensä version.

Liity sisäpiiriin

Saat jatkossa kirjoittamani artikkelit suoraan sähköpostiisi veloituksetta. Samalla mahdollistat vuorovaikutuksemme myös muissa asioissa.

* pakollinen kenttä

© Samuli Koivulahti, 2019.